Riitta Maunula on ollut vähää vaille työpaikkansa koko kehityskaaren verran, eli neljä vuosikymmentä Lakealla töissä. Mitkä seikat ovat saaneet pysymään samassa pestissä näin pitkään? Mitä on muuttunut ja mitkä asiat ovat edelleen samalla mallilla kuin hänen aloittaessaan 80-luvulla? Riitta itse kuvailee työtään näköalapaikaksi asuntotuotantoon, ja se on kuulkaa helppo uskoa!

Elettiin elokuuta 1981, kun Riitta Maunula aloitti työt yleissihteerinä Pohjanmaan Haka Oy:ssä Seinäjoella. Yrityksessä oli tuolloin hänet mukaan lukien viisi työntekijää. Pian Riitta siirtyi rakennuttaja-asiamiehen työnimikkeen mukaisiin tehtäviin ja loppu onkin historiaa. Hän on viihtynyt tuossa työssään Lakealla tähän päivään asti.

Ihan ensiksi on selvitettävä olennainen asia; mitä rakennuttaja-asiamies oikein tekee? Itse en osaa varmuudella luetella yhtään nimikkeelle kuuluvaa tehtävää. Käy ilmi, että syytä olisi, niin monessa olennaisen tärkeässä asiassa Riitta on työssään mukana ulospäin näkyvän Lakean toiminnan ja palvelujen takana.

– Tässä työssä pitää tietää monesta asiasta ja laista. Asuntokauppalaki, asunto-osakeyhtiölaki, verolakeja, vähän rakennuslakia, maanhankintaa. Ei ole haitaksi, vaikka olisi vähän juridistakin koulutusta, Riitta kiteyttää.

Hän kertoo usein olevansa mukana jo tontin hankinnassa ja sen jälkeen taloyhtiön perustamisessa, yhtiöjärjestyksen laatimisessa kaupparekisteriin ja nykyisin myös sähköiseen huoneistotietojärjestelmään rekisteröimisessä. Työhön kuuluu myyntikohteiden vakuuksista ja aikatauluista sopimista pankkien kanssa, yhtiöiden hallinnon hoitoa isännöitsijän ominaisuudessa sekä kokousten pitoa ja päätösten laatimista rakennusaikana aina siihen saakka, kunnes hallinto luovutetaan osakkeiden ostajille.

– Kohteen rakennuttaminen on tiimityötä, jossa sekä tekninen rakennuttaminen, hallinnollinen rakennuttaminen ja markkinointi sekä myynti kulkevat rinnakkain koko ajan toista kuulostellen, Riitta kuvailee.

Ennen asuntojen myynnin aloitusta rakennuttaja-asiamies tekee talousarvion asumisen ajalle ja laatii hinnastoon rahoitus- ja hoitovastikkeet. Hän tekee ja kokoaa myös myynnin turva-asiakirjat, jotka pitävät sisällään vinon pinon paperia liittyen itse asunto-osakeyhtiöön, tonttiin ja rahoitusasioihin. Hän pitää myös esimerkiksi osakkeenostajan kokouksia, kun ¼ asunnoista on myyty.

Oma lukunsa on Valtion Asuntorahaston ARA:n rahoittamien kohteiden hoitaminen, joihin kuuluvat Lakean Omaksi-talot sekä korkotukilainalla ja erityisryhmien avustuksella rahoitetut vuokra- tai palvelutalot.

Ja nämä siis ihan vain pienenä pintaraapaisuna Riitan tehtävistä!

Kalkkeeripapereista ja kirjoituskoneista nykypäivään

Paljon on muuttunut, mutta toisaalta on kuitenkin myös asioita, jotka ovat edelleen vakaasti samalla linjalla kuin tuolloin 40 vuotta sitten.

Yrityksen nimi nyt on ainakin muuttunut, siitä on hyvä aloittaa. Riitta tuli aikoinaan töihin Pohjanmaan Hakaan, josta nimi sittemmin muuttui Pohjanmaan YH-Rakennuttajaksi ja lopulta vuonna 2010 Lakeaksi.

– Aluksi olimme vain rakennuttaja, meillä ei ollut omaa tuotantoa muutamia asunto-osakeyhtiöitä lukuun ottamatta. Rakennutimme (pohjanmaalaisille) kunnille vuokrataloja heidän omistukseensa toimien osana valtakunnallista Haka- ja YH-rakennuttajaorganisaatiota. Toiminta-alueemme oli tuolloin Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Riitta kertoo.

Hän toteaa työntekijämäärän ollessa pieni jokaisen joutuneen tekemään monenlaisia työtehtäviä enemmän ja laajemmin kuin nykyään.

– Kun rakennutimme esimerkiksi Seinäjoen kaupungille uudiskohteen, vuokra-asukasvalinnat tulivat tuohon aikaan meidän kauttamme. Käsittelin tuolloin hakemuksia sekä perustin uudet yhtiöt sen aikaisella kirjoituskoneella naputellen. Yhtiöjärjestys piti kirjoittaa aina uusiksi, ei voinut tehdä kopioi-ja-liitä -systeemejä, eikä päivittää tietoja vanhan pohjalle. Aralle kun laitettiin hankinta-arvoerittelyjä, oli lomakkeen välissä käytettävä kalkkeeripaperia, Riittaa muistelee naurahtaen.

Lakean toimintaympäristö ja toiminta-alue ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Nyt yritys toimii valtakunnallisesti ja henkilökuntamääräkin on kymmenkertaistunut työkentän laajennuttua. Nykyään Lakealla on omia vuokratalokiinteistöjä, omistustaloja sekä oma isännöinti. Yritys rakennuttaa edelleen myös ulkopuolisille.

Vierivä kivi ei sammaloidu – töitä on aina tehty Lakean lailla

– Lakea on ollut innovatiivinen ja kehittänyt uutta. Osaomistus oli tietysti valtakunnallinen asia emmekä olleet siinä ainoita, mutta olimme mukana tämän 90-luvun tuotteen kehityksessä. Nyt meillä on puolestaan (Lakean kehittämä) Omaksi-asunto, Riitta kuvailee.

Riitta piti hoidossaan näihin päiviin asti Lakean alkujaan yli 300 osaomistusasuntoa, ollen mukana esimerkiksi talojen yhtiökokouksissa. Viime vuosina hän on tavannut useita 10-20 vuoden takaisia asiakkaitaan heidän lunastaessaan asuntojaan itselleen.

– Lakealla pyritään tekemään asuntoja myös heille, joilla ei ole taloudellisia resursseja hankkia omaa uutta asuntoa muuten. Osaomistus- ja Omaksi-kohteet ovat olleet sellaisia. Pienellä rahalla omaan asuntoon, se on ollut yksi punainen lanka Lakean toiminnassa. Koko ajan olemme kehittäneen asunnon hankintaa ja rahoitusta, yritämme mennä siinä eturintamassa, kuten myös puurakentamisessa. Aina on jotain uutta ja mielenkiintoista kehitteillä, Riitta kertoo innostusta äänessään.

Hän puhuu turvallisesta työpaikasta ja hyvästä organisaatiosta, jossa on nyt yrityksen kasvettua jokaisella selkeät tehtäväkentät.

– Aina on ollut mukava työporukka ja kannustava ja positiivinen ilmapiiri, täällä on ollut turvallista olla töissä. Ja jos on ollut ongelmia, niin aina on joku, jonka puoleen kääntyä. Henkilökohtaisistakin asioita on ollut helppo puhua, on voinut olla oma itsensä. Olen pitänyt monipuolisesta työstäni, myös LKV-tutkinnon vuonna 2005 suorittanut Riitta kiittelee.

Riitan työuraan on mahtunut monta kohokohtaa. Hetkiä, jotka antavat syytä olla tyytyväinen, iloita saavutetusta ja jatkaa hyvillä mielin uusiin haasteisiin.

– Aina ne hetket, kun on saanut jonkun projektin, eli kiinteistöyhtiön tai asunto-osakeyhtiön maaliin joko niin, että on voitu lyödä kuokka maahan tai niin, että talo on saatu valmiiksi ja asukkaat pääsevät muuttamaan. On siinä huomannut työnsä tuloksen, Riitta kuvailee mieleensä jääneitä erityisiä hetkiä.

– Tämä on ollut alusta asti vähän sellainen näköalapaikka asuntotuotantoon. Ei ole oikein ollut toista yhtä mielenkiintoista samaa asuntoasiaa liippaavaa tehtävää tai työpaikkaa – tai olisi pitänyt vaihtaa täysin alaa, Riitta pohtii.

Vaikka työarki on usein tiivistahtista, lakealaiset käyvät joulun alla yhdessä joululounaalla. Pikkujoulutkin aina pidetään, viime joulua lukuun ottamatta.

– Tosin joskus yhteinen jouluruokailu on pidetty jopa tammikuussa, kun sitä ei ehditty ennen joulua pitää, Riitta muistelee nauraen.

Joululahjoihin Riitalla liittyy melkoisen hötäkän sävyttämiä muistoja.

– Ennen vanhaan, kun oli tapana antaa liikelahjoja, niitä vietiin Helsinkiä myöten. Se rumba oli aikamoinen, mitä kenellekin, postissa ja viime hetkellä autolla ympäri maakuntaa vieden. Onneksi joululahjarahat annetaan meillä nykyään hyväntekeväisyyteen, liikelahjakulttuuri on varmasti muuttunut jo monessa yrityksessä, hän iloitsee.

Vaikka Riitta kertoo nauttivansa kotoilusta, ei hän vapaa-ajallaankaan jää paikoilleen. Sauvakävely, pyöräily tai hiihto sekä squash ja avantoon pulahtaminen kuuluvat tiiviisti hänen viikkoarkeensa, samoin kuin pihanhoito niin kotona kuin kesänviettopaikassakin. Perhepiiri ja erityisesti sen pikkuväki sekä rakkaat lapsenlapset takaavat välillä viikonloppuihin vaihtelua. Iltaisin television äärellä rauhoittuen on hyvä tehdä myös käsitöitä.

Kiitos paljon Riitta kurkistuksesta arkeesi, Lakean historiaan sekä siihen, miten nämä kaksi palmikoituivat yhteen 40-vuotta sitten. Rauhallista joulunaikaa sekä oikein hyvää jatkoa!

 

Elisabet